Turvaa jodin saantisi

Liian vähäinen jodin saanti lisää riskiä sairastua kilpirauhasen vajaatoimintaan ja struumaan. Kilpirauhanen tarvitsee jodia tyroksiini (T4) ja trijodityroniini (T3) hormonien rakennusaineeksi. Nämä hormonit säätelevät monia elimistön toimintoja, kuten kasvua, lämmönsäätelyä ja aineenvaihduntaa.

Sikiöajan ja varhaislapsuuden jodin puute on haitallista lapsen normaalin kasvun ja henkisen kehittymisen kannalta. Kannattaa siis kiinnittää huomiota riittävään jodin saantiin. Jodia tarvitaan kehon jokaisen solun ja elimen optimaaliseen toimintaan. Kilpirauhasen lisäksi esimerkiksi aivot, rintarauhaset, munasarjat, eturauhanen ja lisämunuaiset tarvitsevat jodia. Jodia tarvitaan myös aivojen ja keskushermoston normaaliin toimintaan sekä hermosuoja-aineen, myeliinin muodostukseen. Jodin lisäksi kilpirauhanen tarvitsee mm. A-vitamiinia, seleeniä ja rautaa, joiden puuttuminen saattaa aiheuttaa jodin imeytymishäiriön. Jodi osallistuu karoteenien muuttumista A-vitamiiniksi.

Ruoasta ei välttämättä saa riittävästi nykyään jodia ja sen puute onkin yleistä. Merilevä on hyvä jodin lähde mutta ei kuulu monenkaan päivittäiseen ruokavalioon. Jodia saa pieniä määriä äyriäisistä ja merikalasta, maitotuotteista ja kananmunista sekä jodioidusta suolasta.

Ruokateollisuus ei käytä nykyään jodioitua suolaa. Virallinen saantisuositus jodille on 150 ug/vrk mutta se voi olla joillekin riittämätön määrä. Jodin saannin turvallisena rajana aikuisilla pidetään 600 ug/vrk. Jodin saantisuositus yli 10-vuotiailla on 150 µg/vrk, tätä nuoremmilla päiväsuositus vaihtelee 50-120 µg välillä. Liika jodi edellyttää erittäin suuria annoksia ja haitalliset vaikutukset voivat johtua elimistön alhaisista sinkin ja seleenin pitoisuuksista. 

Runsas soijan ja erilaisten kaalien syönti lisää jodin tarvetta ruokavaloissa. Vegaaneilla voi olla runsaasti jodin puutosoireita koska kalaa, lihaa ja maitotuotteita välttävä ruokavalio hukkaa sekä suolaa että jodia enemmän. Runsas hikoilu esimerkiksi urheilun yhteydessä kuluttaa elimistöstä jodia. Jodin tarve kasvaa myös raskaus- ja imetysaikana. 

Jodin puutosoireita voi olla:
-    struuma ja siitä johtuva kilpirauhasen vajaatoiminta
-    puristava tunne kaulan alueella
-    uneliaisuus
-    hidasliikkeisyys
-    sydämen ja verenkierron heikkous
-    painonnousu
-    veren rasva-arvojen nousu
-    huono kylmänsieto
-    jatkuva palelu
-    käheä-äänisyys
-    ihon keltaisuus
-    ihon kuivuminen
-    voimakas karvoitus kehossa ja kasvojen alueella

Jodin lähteitä ravinnossa:
-    jodioitu ruokasuola
-    katkaravut
-    tonnikala
-    turska
-    kalkkunanliha
-    merilevät
-    maitovalmisteet
-    valkosipuli
-    kananmuna
-    kuoriperunat

Luontaistuntija-myymälöistä löydät Biomedin allergiatestatut Jodi-tipat, joista yhden tipan päivä-annoksella saat 150 µg jodia turvaamaan jodin puutoksen helpolla tavalla. 

Birgit Stenroos fytonomi