Unohda suorittaminen, keskity hyvinvointiin!

Monilla arki on usein aika hektistä ja työelämä vaativaa. Päivät venyvät pitkiksi ja itsestään huolehtimiseenkin pitäisi jäädä aikaa. Saatat tuntea olosi väsyneeksi, ja vaikka tiedät treenaamisen antavan lisäenergiaa, et jaksa tarttua toimeen tai jaksat juuri ja juuri raahautua lenkille tai salille. Kaiken kiireen keskellä pyrit syömään terveellisesti ja näin alkuvuodesta mielessä pyörii myös laihduttaminen ja kehon puhdistus. 

Onko kuitenkaan järkevää pakottaa itseään vaativassa elämäntilanteessa vielä tiukempiin puristuksiin? Eikö olisi aika kuunnella kehoaan, lopettaa suorittaminen ja levätä? Viime vuosina on ollut jopa trendikästä pitää itsestään huolta tehokkaan treenaamisen ja tiukkojen ruokavalioiden avulla. Nyt aletaan kuitenkin hiljalleen tiedostaa stressin vaikutukset kehoon ja panostaa entistä enemmän kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja mm. lepoon ja palautumiseen. Aktiivisuusrannekkeiden rinnalle on tullut unirannekkeet ja personal trainereiden lisäksi suosittuja ovat mm. life coachit, rentoutus- ja meditointikurssit sekä univalmentajat. Yksi vuoden 2017 trendeistä onkin ”puhdas nukkuminen”.

Unen tarve on kovin yksilöllistä, mutta myös laatu ratkaisee. Puhdas nukkuminen tarkoittaa vähintään seitsemän tai kahdeksan tuntia laadukasta unta. Yöunet kadottanut ihminen on valmis maksamaan lähes mitä tahansa edes yhdestä hyvin nukutusta yöstä. Usein väsyneenä on ärtyisä ja keskittyminen kärsii, myös ongelmanratkaisukyky on heikko ja päätökset harvoin hyviä. Pitkällä aikavälillä unettomuus saattaa aiheuttaa esimerkiksi masennusta. Tällaisessa tilassa on hyvin hankalaa yrittää alkaa tekemään esimerkiksi vaativia elämäntapamuutoksia.

Uni palauttaa elimistön rasituksesta ja väsymyksestä ja tasapainottaa hermoston toimintaa. Se vahvistaa vastustuskykyä aktivoidessaan sairauksien ja tulehdusten torjuntamekanismeja elimistössä. Jopa muutamana yönä heikosti nukutut yöunet voivat laskea vastustuskykyä niin, että sairastuu vaikkapa flunssaan. Uni vaikuttaa myös muihin elimistön säätelyjärjestelmiin, kuten hormoneihin. Ja hormonithan ohjailevat jokapäiväistä elämäämme. Uni on oppimisen ja muistamisen keskeinen edellytys. Sen aikana aivot ovat vapaat välittömistä virikkeistä, joten mielellä on tilaa käsitellä edellisen päivän tapahtumia ja tietoa. Unen aikana aivosolut palautuvat ja niiden energiavarastot täydentyvät. Kun ihminen nukkuu, ulkoiset ärsykkeet eivät häiritse aivojen toimintaa ja ne saavat rauhassa tehdä erilaisia huolto- ja rakennustöitä. Hyvien unien jälkeen ihminen on ”kuin uudesti syntynyt”.

Ravitsemuksen merkitys

Kun keho on saanut levätä ja uniasiat ovat kunnossa, voi ruveta hiljalleen muokkaamaan ruokavaliota itselleen päivittäiseen arkeen soveltuvaksi. Ruokavalioissa aletaan myös hakemaan enemmän yksilöllistä ja lempeämpää tapaa syödä oikein ja terveellisesti. Liiallisten kalorirajoitusten tiedetään olevan haitaksi mm. kilpirauhasen toiminnalle. Jos keho on stressitilassa, on liiallinen rajoittaminen entistä suurempi taakka. Annetaan itsellemme aikaa totuttautua uusiin tapoihin.

Rasvahapot ovat hyväksi kehomme eri toiminnoille, joten rasvoja kannattaakin vaalia hyvässä suhteessa omassa ruokavaliossaan päivittäin. Esimerkiksi avokado, rasvaiset kalat (etenkin muikku, sardiini, anjovis, silakka ja villi lohi), kylmäpuristettu kookosöljy- ja oliiviöljy, luomuvoi, pähkinät (erityisesti saksanpähkinät ja mantelit) ja siemenet. Voit nopeasti tuntea jopa ”aivojen kirkastuvan”, kun lisäät hyviä rasvoja ruokavalioosi. Kannattaa kokeilla myös laadukkaan kalaöljyn ottamista ennen nukkumaan menoa. 

Monipuolisuus on keholle hyväksi ja myös proteiinin lähteissä kannattaa tutustua myös kasvikunnan aineksiin, kuten pähkinöihin ja siemeniin, tofuun, kvinoaan tai papuihin. Viljatuotteista mm. hirssi, tattari ja amarantti ovat hyviä vaihtoehtoja perinteisille viljoillemme, ja ne ovat erityisen ravintorikkaita. Marjoista, hedelmistä ja vihanneksista saat paljon tärkeitä ravintoaineita luonnollisessa muodossa. Kehomme kaipaa luonnostaan makeaa ja monille meistä onkin hankalaa luopua kokonaan herkuista. Käytä hyödyksesi kauppojen valikoimiin tulleet terveelliset herkut, mm. raakapatukat ja –suklaa tai tee itse terveellisiä herkkuja laadukkaista raaka-aineista.

Syömällä tasaisin väliajoin (esim. 3-4 h välein) pidät verensokerisi tasaisena, eikä epäterveellisiin välipaloihin tule niin suurta tarvetta. Syö hitaasti ja nautiskellen. Muista juoda vettä erityisesti aterioiden välillä, niin et häiritse ruuansulatusta. Opettele kerrallaan yksi uusi tapa, jonka koet itsellesi hyväksi ja saat tehtyä siitä rutiinin. Näin muutokset jäävät pysyviksi tavoiksi, eikä uusien asioiden opettelu häiritse liikaa kiireistä arkea!

Muista ulkoilla ja nauttia liikunnasta raikkaassa ilmassa. Kannattaa siis esimerkiksi vapaapäivinä lähteä valoisaan aikaan ulos. Valolla on suuri piristävä vaikutus!

Sanna Kaunisto, dipl. ravintoterapeutti